Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

Kaatunut tai haavoittunut sotilas nostetaan rekeen Taipaleenjoella talvisodan aikana. Työväen Arkisto.

Pommitettu kirkon sisusta Viipurissa 3.2.1940. Kuvaaja E. Reinikainen. Kansan Arkisto.

Suomi kävi talvisotaa (30.11.1939–13.3.1940) ja jatkosotaa (25.6.1941–4.9.1944) osana toista maailmansotaa. Talvisodassa Suomen armeija puolusti rajojaan Neuvostoliiton hyökättyä maahan. Jatkosodassa Suomi liittoutui Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan.

Jatkosodassa Suomen rintama eteni Neuvostoliiton Suomelta talvisodassa valtaamille alueille. Käsky tuli kuitenkin jatkaa Suomen vanhan rajan yli edelleen Itä-Karjalaan. Vanha, 1800-luvun karelianismin aatteeseen palautuva haave karjalaisten kansojen yhdistämisestä kiteytyi jatkosodan aikana Suur-Suomi-aatteessa, jolla oli kannatuspohjaa oikeistovoimien keskuudessa. Saksan armeijan tuki Suomelle olisi hyödyksi hankkeen eteenpäin viemiselle.

Aivan kaikki suomalaiset eivät olleet kuitenkaan yhteisrintamassa Neuvostoliittoa vastaan. Vasemmalla poliittisella laidalla osa kieltäytyi kokonaan kutsunnoista. He pakenivat esimerkiksi ns. metsäkaarteihin tai heitä pidätettiin ja pistettiin vankiloihin kutsunnoista kieltäytyneinä tai muuten vaarallisina agitoijina.

Suomen Sosialidemokraatin etusivu 1.7.1941 jatkosodan ajalta. Työväen Arkisto.

Helsingin ilmansuojelupäällikön tiedotus pimennysmääräyksistä Suomen Sosialidemokraatissa 8.7.1941. Työväen Arkisto.

Kaasunaamareiden kauppausta Suomen Sosialidemokraatin ilmoituspalstalla 8.7.1941. Työväen Arkisto.

Sosialidemokraatit halusivat tehdä eroa sekä Neuvostoliiton että Saksan käymään sotaan ja suhtautuivat Suur-Suomi-hankkeeseen kriittisesti. Todettiin, että Suomi kävi omaa erillistä sotaansa, vaikka olikin liittoutuneena käytännön pakosta Saksan kanssa. Kauppa- ja teollisuusminiterinä toiminut Väinö Tanner totesi  18.1.1942 antamassaan puheessa lehdistölle, että rauhanneuvottelut Neuvostoliiton kanssa ja suhteiden katkaiseminen Saksaan olivat vallitsevissa olosuhteissa täysin mahdottomia. Lue täältä Tannerin koko puhe. Versio, jossa Tannerin puhe on myös ruotsiksi löytyy arkistolähteitä-osiosta linkin kautta.

Elokuvat eskapismin muotona ja Suomen irrottautuminen Saksasta

Suomen Sosialidemokraatin elokuvamainosten sivu 3.9.1944. Näytettävät elokuvat olivat näiden nimikkeiden perusteella pääosin kevyttä viihdettä vailla raskaita teemoja. Työväen Arkisto.

Suomen Sosialidemokraatti uutisoi 3.9.1944, että siteet katkaistaan Saksaan ja ryhdytään Neuvostoliiton kanssa rauhanneuvotteluihin. Työväen Arkisto.

Sotatodellisuus oli musertava, siksi sota-aikana käytiin paljon myös elokuvissa ja teatterissa, jotta unohdettiin hetkeksi reaalimaailmassa riehuvaa sota ja sen hirveydet: kuolemat ja kärsimykset.

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa liittoutuneet pääsivät voitolle ja Saksan häviö alkoi näyttää väistämättömältä syksyllä 1944. Suomen eduskunnassa päätettiin 2.9.1944 rauhaan pyrkimisestä Neuvostoliiton kanssa ja kaikkien siteiden katkaisemisesta Saksaan.

Teksti: Iris Olavinen

Artikkelin arkistolähteitä:

Kuvat Arjenhistoriassa:

Sotilasta nostetaan rekeen talvisodan aikana.

Viipurin kirkko pommituksen jäljiltä vuonna 1940.

Työväen Arkisto:

Suomen Sosialidemokraatti -lehti:

Etusivu 1.7.1941.

Elokuvamainosten sivu 3.9.1944

Etusivu 3.9.1944.

Väinö Tannerin henkilöarkisto:

”Nykyhetkellä noudatettavan politiikan suuntaviivoista”-puhe 18.1.1942.

Lisälukemista:

Sundqvist, Janne: ”Suur-Suomi olisi onnistunut vain natsi-Saksan avulla”. Ylen uutiset 26.5.2014