Aikakaudein yleistekstiin pääset tästä.
Marraskuun lopulla 1929 kommunistinuorten juhlat Lapuan työväentalolla keskeytettiin Vihtori Kosolan johdolla. Punaiset paidat revittiin yltä ja nuoret ajettiin pois. Lapuan liikkeen (1929-1932) myötä oikeistolainen ja nationalistinen ilmapiiri koveni eikä esimerkiksi työväentalojen iltamille haluttu antaa enää lupia.
Vuonna 1930 läpi ajettujen kommunistilakien myötä aloitettiin “pakanuuden pesiksi” kutsuttujen työväentalojen sulkemiset joko viranomaisten siunauksella “sinetöimällä” tai naulaamalla ovet ja ikkunat kiinni vaikka väkivalloin.
Lapuan työväenyhdistyksen talon naulaus vuonna 1931. Kuva: Valokuvaamo Pyhälahti. Työväen Arkisto.
Sisällissodan jälkeen kansalaisten harrastuspiirit ja järjestötoiminta olivat eriytyneet entisestään sen mukaan millä puolella oli sodassa oltu. Työväentaloilla toimivat paikalliset työväenyhdistykset ja harrasteseurat urheilun, teatterin ja musiikkitoiminnan saralla. Siellä kokoustettiin ja harrastettiin, pidettiin puheita, iltamia ja juhlia. Työväentalolla oli usein myös ravintola.
Työväentalot symboloivat työväenluokan omaa tilaa ja oman kulttuurin ja toiminnan keskusta. Ne sulkemalla kiellettiin heiltä oikeus näihin. Lapuan liikettä kannattaville työväentalot edustivat kommunismin ja vallankumouksen uhkaa ja olivat epäisänmaallisen toiminnan pesäkkeitä.
Urjalan työväentalo lapualaisten jäljiltä 21.21932. Työväen Arkisto.
Naulaamisten ohella työväentalot kärsivät ilkivallasta, tuhopoltoista ja räjäytyksistä. Työväentaloihin kohdistunut väkivalta oli yleisempää maaseudulla, osin siksi että kaupungeissa työväenliikkeellä oli vahvempi asema.
Lestijärven työväentalolle toimitettu uhkausviesti 1930-luvun alussa. Työväen Arkisto.
Työväenluokkainen vasemmisto oli sisäisesti jakautunut: Sosialidemokraattien hallussa olleet työväentalot saatiin usein nopeasti auki naulausten jälkeen.
Kommunistien kansoittamat työväentalot taas pysyivät suljettuina viranomaisten määräyksestä. Kommunistien toiminta siirtyi yhä enemmän maan alle.
Lapuan liikkeen loppu alkoi vuoden 1932 Mäntsälän kapinasta, jolloin oikeiston suosima presidentti P.E. Svinhufvud radiopuheessaan käski kapinoitsijoita lähtemään kotiin ja lopettamaan laittomuudet.
Teksti: Iris Olavinen
Artikkelin arkistolähteitä:
Kuvat Arjenhistoriassa:
Lapuan työväentalon naulaus vuonna 1931.
Urjalan työväentalo lapualaisten jäljiltä 1932.
Työväen Arkisto:
Lestijärven sosialidemokraattinen työväenyhdistys:
Lestijärven työväentalolta löytynyt uhkausviesti 1930-luvun alussa.
Lisälukemista:
Hannula, Tapio: Nauloilla laadittu laki, työväentalojen sulkemiset 1929 – 1932. SKS 2000.
Mickelson, Rauli: Suomen puolueet. Historia, muutos ja nykypäivä. Vastapaino 2007.
Löydä lisää aineistoja: