Puustellinmetsässä teloitettujen haudan muistokivi
| Sijainti |
Puustellinmetsä Helsinki |
| Suunnittelija | |
| Pystytysvuosi | 2012 |
| Pystyttänyt yhteisö | Liisa Nordman, Tarja Tenkula |
| Muistomerkin kuvaus | Puustellinmetsässä sijaitsee muistona luonnonkivi, jossa on muistolaatta ja siinä teksti: "Tässä olleeseen joukkohautaan teloitettiin 15.5.1918 valkoisten toimesta tunnistamattomiksi jääneet 7-10 punaista miestä. Vainajat on vuonna 1971 siirretty Malmin hautausmaalle." |
| Muita tietoja | (Raimo Parikka, Helsingin pitäjän punakaarti, Helsingin pitäjä 1994) Puustellin metsän teloitukset 15. toukokuuta 1918: puolenyön tietämillä ammuttiin Tapanilassa vartiopaikalleen matkalla ollut suojeluskuntalainen, maanviljelijä Karl Lindström. Ampujaa ei saatu selville. Uuden Suomen uutisen mukaan Lindström oli ampunut itse ensin. Malmin työväestön perimätiedon mukaan kyse oli suojeluskuntalaisten keskinäisestä ampumisesta, jopa rakkausjutun selvittelystä. Joka tapauksessa ampumistapauksen seuraukset olivat seudun työväestölle järkyttävät. Uuden Suomen mukaan suojeluskunta saarsi yöllä 1.30 Mosabackan ja vielä samana yönä vangittiin 35 punakaartilaista. Aamulla pidätyksiä jatkettiin: "Eräänä iltana isäni kertoi, ettei hän ollut koko päivänä päässyt työhön, koska häntä oli pidetty Malmin poliisikamarilla. Aamulla oli pidätetty kaikki ensimmäisellä junalla menijät Puistolan, Tapanilan, Malmin ja Pukinmäen asemilta. Malmin poliisikamarilla heitä oli koko päivän kuulusteltu edellisenä iltana tapahtuneen suojeluskuntalaisen murhan vuoksi. Muut päästettiin vapaaksi, mutta joukosta valittiin 9 ja Puistolasta kotoaan haettiin yksi, jotka kaikki seuraavana yönä ammuttiin Tapanilan Puustellin metsässä". (Tapanilan Työväenyhdistys 75 v. Anna Toivosen muistelma) Uusi Suometar vaikeni teloituksista. Lehti mainitsi vain, että syylliseksi tekoon epäiltiin "muuatta Lehtosta" ja että "selvisikin raskaita todistuksia häntä vastaan." Ammuttuja oli kuitenkin useampia. Tästä on muitakin todistuksia kuin Aina (Anna?/ln) Toivosen muistelu. Tapahtumasta on useita eri versioita, joissa ammuttujen lukumäärä vaihtelee 5 ja 15 välillä. Joissakin niistä esiintyy myös yksi pakoon päässyt, joka on vasta vuosia myöhemmin uskaltanut kertoa tovereidensa kohtalosta. Nämä tarinat edustavat punaista tarinaperinnettä. Terroritilastoissa on mainittu viisi miestä, jotka on ammuttu Siltamäen metsässä toukokuussa 1918. Vielä varmempi tieto saatiin joulukuussa 1971, kun Puustellin metsän haudasta löytyi "vielä seitsemän kokonaista luurankoa ja lisäksi erillisiä luita". Vainajien jäännökset haudattiin Malmin hautuumaan punaisten joukkohautaan. (Ennen ja jälkeen 1918, s. 143. Vuoden 1918 Kansalaissodan muistomerkkiyhdistys. Pori 1972.) Aulikki Litzen ja Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, s. 263: Tapanilassa sattui toukokuun 15. päivän vastaisena yönä aseellinen välikohtaus, jossa sai surmansa vartiopaikalleen matkalla ollut suojeluskuntalainen. Valkoiset pidättivät heti seuraavana päivänä useita kymmeniä henkilöitä, joista osa ammuttiin Tapanilan Puustellin metsässä. Ammuttuja oli eri muistelijoiden mukaan viidestä viiteentoista. Vuonna 1971 tehdyissä kaivauksissa löydettiin metsästä seitsemän vainajan jäännökset. (lähde: Perälä 1965. 279) |
| Lähdetiedot | http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/suutari/historia/1918/marssit.htm |
Klikkaa kuvaa katsoaksesi sitä suurempana. Kuvien käyttö tai kopiointi muuhun tarkoitukseen kielletty.