Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Studiokuva Kössi Ahmalasta. Työväen Arkisto.
Leipätyö posteljoonina
Kössi Ahmala syntyi 1889 Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla. Perhe muutti pian Ouluun, jossa Ahmala kävi kansakoulun, jonka jälkeen hän meni oppiin suksisepälle ja sitten enonsa kellosepän liikkeeseen. Ahmala pääsi ylimääräiseksi posteljooniksi vuonna 1903. Töiden ohessa hän kävi Oulun käsityöläiskoulua, josta valmistui vuonna 1905 kellosepäksi. Hän sai vakituisen nimityksen posteljooniksi Seinäjoelle vuonna 1911. Muutettuaan Helsinkiin 1913 Ahmala toimi matkaposteljoonina Helsinki-Pietari-radalla.
Vladimir Iljitš Lenin vuonna 1917. Työväenmuseo Werstas.
Oulussa asuessaan Ahmala kuului työläisnuoriso-osastoon ja voimistelu- ja urheiluseura Tarmoon. Hänestä kehittyi puhuja ja luennoitsija työläisnuorisoliikkeen tarpeisiin. Ahmala alkoi kirjoittaa myös runoja, joita julkaistiin työväen lehdissä. Helsingissä hänestä tulikin pian keskeinen hahmo työläisnuorten kirjallisessa piirissä. Vuonna 1915 Ahmala avioitui Maikki Henellin kanssa ja perheeseen syntyi saman vuoden marraskuussa tytär Hilkka.
Leninin salaisen postin kuriirina
Matkaposteljoonin työssään Ahmala osallistui illegaaliseen toimintaan. Loppukesällä 1917 hän kuljetti salaista postia Suomessa piileskelleeltä V.I. Leniniltä Pietariin bolshevikkien keskuskomitealle ja takaisin. Salaisen postin Ahmala sai Leniniä majoittavalta Kustaa Roviolta ja Pietarissa hän luovutti postin Suomen asemalla eteenpäin välitettäväksi Leninin vaimolle tai sisarelle.
Ahmalan luodin lävistämän lompakon sisältöä. Kansan Arkisto.
Sisällissodan aikana Ahmala toimi Viipurissa. Hänet ammuttiin aseettomana Viipurin postitalon pihalla 29. huhtikuuta 1918. Myöhemmin Ahmalan viimeinen kirje ja pistimen lävistämä lompakko sisältöineen kulkeutui omaisille Helsinkiin.
Boheemi runoilija
Posteljoonin työnsä ohella Ahmala oli aikansa merkittävimpiä nuoria työläisrunoilijoita. Ahmalan on todettu olleen runoilijana niin trubaduuri ja boheemi kuin aatteenmies ja älykkökin. Elinaikanaan hänen tuotantoaan ehdittiin julkaista vain sanomalehdissä ja aikakausjulkaisuissa. Katso esimerkit Ahmalan runoista täältä ja täältä. Ahmalan kuoleman jälkeen vuonna 1920 julkaistiin satiiri- ja kertomuskokoelman Hirsipuita. Ahmala halusi kiinnittää huomiota työläiskirjallisuuden muodollisiin ja tyylillisiin seikkoihin. 1910-luvulla Ahmala kuului niiden nuorten kirjailijoiden joukkoon, jotka vaativat työväenkirjallisuudelta niin tyylillistä kuin sisällöllistäkin uudistamista.
Lehtiä, joissa Ahmalan runoja on julkaistu: Kansan Tahto, Kevätmyrsky, Punainen Pohjola, Kesätunnelmia, Työläisnainen, Kevätlehti, Työläisnuorison Joululehti, Kevättervehdys, Työväen Kuvalehti, Kokkotulet, Punane Viesti, Punainen Airut, Työn Juhla.
Teksti: Kari Määttänen ja Iris Olavinen
Artikkelin arkistolähteitä:
Kuva Arjenhistoriassa:
Vladimir Iljitš Lenin vuonna 1917.
Kansan arkisto:
Kössi Ahmalan sukuarkisto:
(pääset Ahmalan sukuarkiston sisältöluetteloon Kansan Arkiston nettisivujen planeetta-tietokannasta hakusanoilla: Ahmala Kössin sukuarkisto)
Kössi Ahmalan viimeinen kirje 24.8.1918.
Suu puhtaaksi-runo julkaistu Kevätmyrsky-lehdessä vuonna 1913 ja Hovin tarhassa -runo julkaistu Kesätunnelma-lehdessä vuonna 1917.
Lisälukemista:
Kössi Ahmala Kansallisbiografiassa.
Palmgren, Raoul: Joukkosydän, vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus 2. WSOY 1966.
Löydä lisää aineistoja:
Työläislehtien kansikuvaluonnoksia Arjenhistoriassa