”Ken tästä käy…” Tammisaaren pakkotyölaitoksen portti 1930-l. Työväenmuseo Werstas.
Sisällissota ajoi Suomen ja erityisesti vasemmiston hajaannuksen tilaan. Merkittävä osa työväenliikeaktiiveista oli joko kuollut, vangittuna tai paossa Neuvosto-Venäjällä. Sodan seurauksena työväenliike myös jakaantui parlamentaarista reformismia tukeneisiin sosialidemokraatteihin sekä vallankumousta kannattaneisiin kommunisteihin. Kommunistien virallinen toiminta kiellettiin, mutta se jatkui maanalaisena lukuisissa järjestöissä ja ammattiyhdistyksissä. Lisäksi kommunistit järjestäytyivät puoluetasolla perustamalla Moskovassa SKP:n.
Jakaantuneesta tilanteesta huolimatta porvaristo huomasi pian, että yhteiskunta tehtaineen ja peltoineen ei pyöri ilman työväestöä, minkä vuoksi sosialidemokraattien poliittinen toiminta sallittiin jo pian sodan jälkeen ja työväestön sallittiin palata normaaliin elämään. Alkavasta eheytymistä huolimatta 1920-lukua leimasivat väkivaltaiset työtaistelut ja työväestön järjestäytymisen häiritseminen sulkemalla ammattiyhdistysaktiiveja ulos työpaikoilta.
1930-luvun lama rapautti parlamentarismin perustaa monissa Euroopan maissa ja nosti äärioikeistolaisia puolueita vallankahvaan. Äärioikeistolainen liikehdintä levisi myös Suomeen, jossa kommunismin pelko synnytti Lapuan liikkeen. Liike tähtäsi kaiken marxilaisen ja sosialidemokraattisen toiminnan kieltämiseen; sen painostuksesta lukuisia vasemmistolaisia järjestöjä ja ammattiliittoja kiellettiin. Lopulta radikalisoitunut järjestö yritti epäonnistunutta vallankaappausta, minkä johdosta se kiellettiin.
Vuosikymmenen lopulla kansainvälisen tilanteen kiristyessä myös Suomi joutui osaksi kriisiä. Sisällissodan jälkeiset vuosikymmenet olivat kaikesta huolimatta edistäneet työväestön taloudellista tilannetta. Sisällissodan jälkeen toteutettu torpparilaki lopetti jaon talonpoikiin ja torppareihin ja loi maaseudulle yhtenäisemmän maanviljelijäluokan. Työväestön palkat nousivat ja sosiaaliturvauudistukset, kuten uusi köyhäinhoitolaki, velvoittivat kunnat huolehtimaan köyhimmästä väestöstä. Lisäksi Suomi säilyi äärioikeistolaisesta liikehdinnästä huolimatta parlamentaarisena demokratiana. Hyökätessään Suomeen Stalin toivoi kohtaavansa vuoden 1918 tilanteessa olevan jakautuneen kansan, mutta kuluneet 20 vuotta olivat tehneet Suomesta monille puolustamisen arvoisen yhteiskunnan.
Aikakauden artikkelit:
Salaista toimintaa vasemmalta laidalta
Solidaarisuuden puolesta Espanjassa – Paavo Koskinen
Sosialidemokraatit kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuollon alaa