Iso-Esko -moottorivene, jolla 1930-luvulla hoidettiin kommunistien yhteyksiä Tukholmaan ja Leningradiin. Kuva otettu 1935–1944 välisenä aikana. Kansan Arkisto.
Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Sisällissodan jälkeen Venäjälle vainoja paenneet punaiset perustivat Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen elokuussa 1918. Suomessa puolueen toiminta oli kielletty aina vuoden 1944 syksyyn, jolloin se sai lailliset toimintaoikeudet. Kommunistien toimintaa yhteiskunnassa vaikeuttivat esimerkiksi lehtien saamat painokanteet ja näistä johtuneet pidätykset 1920-luvun mittaan. Kokonaan maan alle toiminta meni vuonna 1930 Lapuan liikkeen harjoittaman terrorin ja kommunistilakien myötä. Käytännössä kaikenlaisen kommunistisen toiminnan harjoittaminen julkisesti oli mahdotonta.
“Oli selvää, ettei työväestö voinut kädet ristissä seurata mitä tapahtuman piti, vaan se vastasi salaisella toiminnalla vasemmalta laidalta. Siihen oli pakottavat syyt, sillä terroriin oli vastattava kaikin käytettävissä olevin keinoin, siksi minäkin liityin SKP:n johtamaan maanalaiseen toimintaan helmikuussa 1930 –” Väinö Sievänen muistelee.
Kansan Arkistossa säilytettävä muistitieto valaisee minkälaisia muotoja kommunistien maanalainen toiminta sai kun järjestötoiminta ja lehtien julkaiseminen oli lailla kiellettyä.
Lilja Dahl: “Kaikki meidän lehtemme oli lopetettu, meidän täytyi jollain tavalla saada jäsenistölle kuin myöskin muille vähän tietoja meidän toiminnastamme kuin myöskin maailman kehityksestä ja tilanteesta.”
Klikkaa kuvaa ja lue ote Väinö Sievänen muistelmasta. Kansan Arkisto.
Tätä sanomaa levitettiin lentolehtisin, jotka oli joko käsin kirjoitettu tai painettu monistuskoneilla. Katso esimerkki monistuskoneella painetusta lehdestä. Usein lehteä painettiin öiseen aikaan tai ainakin varmassa piilopaikassa. Toisinaan käytettiin itsetehtyä monistuskonetta.
Väinö Sievänen: “Kuten sanottu, välineistö oli kehno. En ollut tyytyväinen. Päätin tehdä itse paremman monistuskoneen. – – [s]iihen saattoi laittaa kerralla ainakin 100-150 arkkia entisen yhden arkin asemasta. – – Se on kuitenkin varmaa, että koneen myötä alkoi syntyä lentolehtisiä kuin sieniä sateella. Lahden piirin julkaisu: ‘Punainen voima’ syntyi myös samalla koneella.”
Edvin Salonen kuvaa maanalaista toimintaa lehtisten levitystyön kannalta:
“Käytännössä toiminta oli enimmäkseen sitä, että monistimme lentolehtisiä ja levitimme niitä sopivissa tilanteissa, ne oli määrättyihin tapauksiin liittyviä lentolehtisiä. Minähän oli [sic] työssä telakalla, päivällä sinne ei tietysti voinut lehtisiä viedä, mutta menin iltaisin, en portista koska siinä oli vahti ja suuri susikoira, mutta työtä tehtiin osaksi kahdessa vuorossa, joten hallit olivat valaistuja. Rakennuksen katon kautta kiipeämällä pääsin telakan alueelle ja tiesin reitin verstaan sisälle, siellä oli vähän työläisiä iltaisin työssä ja useitakin kertoja levitin niitä siellä. En tiedä kuinka ne vaikuttivat mutta aamulla tullessani työhön ne olivat hävinneet, ehkä joku oli pantu keräämään ne sieltä tai sitten joku oli löytänyt.”
Teksti: Iris Olavinen
 SKP:n Uudenmaan piirijärjestön salainen monistamo vuonna 1933. Kansan Arkisto |
 Kommunistien kirjapainon salaovi Katajan talossa Tampereella 1931. Etsivä keskuspoliisi, Kansan Arkisto. |
 Maanalainen toiminta vaati kekseliäisyyttä. Otto-Wille Kuusinen naiseksi pukeutuneena 1919 tai 1920. Kansan Arkisto. |
Artikkelin arkistolähteitä:
Kansan Arkisto:
Muistitietokokoelmat:
- Lilja Dahlin, Edvin Salosen ja Väinö Sieväsen muistelmat.
- SKP:n maanalaisen kauden lehtien kokoelma: Riihimäen ja lähiympäristön proletaarien paikallislehti heinäkuulta 1931.
Kuvat arjenhistoriassa:
- KansA116775 (Iso-Esko)
- KansA91-1947b (monistamo)
- KansA42-1947a (salaovi)
- KansA688-1992 (Kuusinen)
Löydä lisää aineistoja:
Maanalainen SKP Arjenhistoriassa