Paavo Koskinen eli Gunnar Ebb sotilaskuvassa. Kansan Arkisto.
Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Paavo Koskinen (1903-1980) oli yksi Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten puolella vapaaehtoisena taistelleista suomalaisista. Espanjan sisällissota käytiin vuosina 1936-1939 Espanjan toisen tasavallan hallituksen ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten kapinallisten välillä. Oikeistolaiset upseerit eivät hyväksyneet äänestäjien helmikuun 1936 vaaleissa valitsemaa, vasemmiston eri ryhmistä koostuvaa kansanrintamahallitusta, vaan aloittivat sotilaskapinan, joka laajeni sisällissodaksi.
Koskinen oli avioton lapsi ja huutolaispoika Janakkalasta. Aikuisiällä hän muutti Helsinkiin, jossa työskenteli muurarina. Vapaa-aika kului urheiluseura Helsingin Jyryssä ja aikaa vei myös ammattiyhdistystoiminta. Vuonna 1928 Koskinen liittyi kommunistiseen puolueeseen ja puolueen lehden monistaminen vei hänet vankilaan Tammisaaren pakkotyölaitokseen. Vuonna 1935 Koskinen matkusti Moskovaan ja aloitti opiskelut Lenin-koulussa. Sieltä hän lähti Espanjaan pikaisen sotakoulutuksen jälkeen ja hänet kirjattiin huhtikuussa 1937 kansainväliseen prikaatiin nimellä Gunnar Ebb.
Koskisen muistokirja, johon asetoverit ovat riipustaneet nimikirjoituksia ja tervehdyksiä. Kirja on tällä hetkellä esillä Työväenmuseo Werstaan Espanjan sisällissotaa käsittelevässä näyttelyssä, mutta kuuluu Kansan Arkiston kokoelmiin.
Koskinen kertoi lähteneensä Espanjaan taistelemaan maailmankatsomuksensa vuoksi, solidaarisuuden puolesta. Koskisen tavoin tasavaltalaisten puolelle lähti yli 70 suomalaista ja lisäksi noin 170 suomalaistaustaista miestä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Ruotsista (ryhmäkuva KansA657-1991). Vastapuolella taistelemassa kävi 14 suomalaista. Koskinen ja muut vasemmistolaiset katsoivat, että sodassa ei ollut kyse vain Espanjan vapaudesta ja demokratiasta, vaan maailmanrauhasta ja koko ihmiskunnan kohtalosta ja taistelusta fasismia vastaan.
Luutnantti Ebb toimi aluksi kaukopartion johtajana ja kouluttajana XI prikaatissa. Häntä kuvailtiin todelliseksi suomalaiseksi jääräpääksi. Myöhemmin Ebb siirrettiin XV prikaatin Mackenzie-Papineau-pataljoonaan, jossa hän nousi konekiväärikomppanian johtajasta pataljoonan komentajaksi kapteenin arvolla. Työväenmuseo Werstaan kokoelmista löytyvät mm. Koskisen takki, koppalakki, revolveri sekä vyö ja olkaremmi.
 Paavo Koskisen Espanjan sisällissodassa käyttämä sotilastakki löytyy Työväenmuseo Werstaan kokoelmista. |
 Espanjan tasavaltalaisarmeijan koppalakki, joka oli Paavo Koskisen käytössä. Työväenmuseo Werstas. |
 Paavo Koskisen revolveri Nagant M1895. Työväenmuseo Werstas. |
Espanjan sisällissota päättyi vasemmiston osalta pettymykseen Francon joukkojen voittaessa sodan. Kun Koskinen palasi sotaretkeltään Suomeen joulukuussa 1938, pidätettiin hänet heti Katajanokan laiturilla vanhoihin kommunismirikkeisiin vedoten. Vetoomuksia Koskisen vapauttamiseksi lähetettiin ulkomailta asti, mutta Koskinen pysyi vangittuna syksylle 1944 saakka. Koskinen oli aktiivisesti mukana SKP:n puoluetyössä aina 1960-luvun lopulle saakka. Sota Espanjassakaan ei unohtunut, sillä Koskinen osallistui myöhemmin kansainvälisten prikaatien juhlakokouksiin. Hän menehtyi vuonna 1980 Espanjankävijät-dokumenttielokuvan ensi-illassa saamaansa sairauskohtaukseen.
Artikkelin lähteitä:
Esineet Arjenhistoriassa:
Kansan Arkisto:
Paavo Koskisen henkilöarkisto.
Lisälukemista:
Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa, 2003.
Löydä lisää aineistoja:
Espanjan sisällissota Arjenhistoriassa.