Tamperelaisen tekstiilitehdas Klingendahlin työläisiä pommisuojassa sota-aikana. Työväenmuseo Werstas.
Saksan ja Neuvostoliiton ulkoministerien solmima hyökkäämättömyyssopimus oli kahden vastakkaisen ideologian solmima pragmaattinen liitto, jonka imperialistinen luonne järkytti suomalaista työväenliikettä ja erityisesti Neuvostoliiton rauhantahtoisuuteen uskoneita kommunisteja. Kun samaan aikaan huhut punaemigranttien kohtalosta Stalinin terrorin kynsissä yltyivät, Neuvostoliitto alkoi vaikuttaa yhä etäisemmältä ja vihamielisemmältä.
Neuvostopanssarien vyöryessä rajan yli oli käynyt selväksi, että Suomi ei voinut odottaa ainakaan pikaista sotilaallista tukea muualta Euroopasta. Epätoivoisessa tilanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustautua. Talvisodan lukuisat onnistumiset ja torjuntavoitot kohottivat suomalaisten itseluottamusta ja yhteishenkeä. Merkittävänä sisällissodan jälkeisen eheytymisen symbolina on pidetty 23. päivä solmittua tammikuun kihlausta, jossa työnantajajärjestö STK ja ammattiliittojen keskusjärjestö SAK tunnustivat toisensa tasavertaisiksi neuvotteluosapuoliksi.
Välirauhan synnyttyä talvisodan henki kuitenkin himmeni. Suomen poliittinen johto tulkitsi talvisodan vapaussodan jatkumona, eikä virallisesti tunnustanut työväestön roolia tasavallan puolustamisessa. Tammikuun kihlauksessa elätellyt toiveet työehtosopimuksista eivät toteutuneetkaan. Jatkosodan alkaessa varsinkin äärivasemmisto vastusti natsi-Saksan rinnalla käytävää hyökkäyssotaa. Äärivasemmistoa kohtaan koettu epäluottamus olikin suurta, minkä seurauksena satojen kommunistien toimintaa tarkkailtiin tai heitä siirrettiin turvasäilöön sodan ajaksi.
Ristiriidoista huolimatta sota-aika edisti monin tavoin seuraavien vuosikymmenten valtiovetoista sopimispolitiikkaa. Teollisuuteen ja työelämään kytkeytyvä talouspolitiikka oli tiukasti säänneltyä. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot asettivat jäseniänsä lukuisiin säännöstelytalouden elimiin ja komiteoihin, joissa syntyi henkilökohtaisia kontakteja ja lähentymistä. Sotataloudessa käytössä ollut palkka- ja hintasääntely oli läsnä myös rauhansopimuksen jälkeisessä talouspolitiikassa. Sota-ajan lopulla syntyi myös ensimmäinen STK:n ja SAK:n välinen yleissopimus, jonka pohjalta alettiin rakentaa työehtosopimuksia ja sodan jälkeistä Suomea.
Aikakauden artikkelit:
Mannerheim Hitlerin lakeijana – esimerkkejä sotapropagandasta
Suomen asemointia ja Suomen Sosialidemokraatti -lehden uutisointia sotavuosina