Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Helsingin Ensi Koti Vallilassa valmistuttuaan kesällä vuonna 1942. Työväen Arkisto.
Ensikodit yksinäisten äitien ja isättömien lasten ensiavuksi
1900-luvun alussa yksinäiset aviottomat äidit hylkäsivät usein lapsensa yhteiskunnallisen häpeän ja köyhyyden vuoksi. Sosialidemokraattiset naiskansanedustajat tekivät aloitteet heti yksikamarisen eduskunnan aloitettua vuonna 1907 kodin perustamisesta yksinäisille äideille. Tätä aloitetta työläisnaiset esittivät sitkeästi joka vuosi, mutta se ei saanut vastakaikua. Aviottomien äitien asian ajamista pidettiin etenkin porvarillisissa piireissä siveettömänä.
Vuonna 1929 sosialidemokraattiset naiset päättivät itse ryhtyä hankkeeseen ensikotien rakennuttamiseksi Lue Sosialidemokraattisen työläisnaisliiton kokouspöytäkirjasta asian käsittelystä PDF:n sivulta 24 alkaen. Vuonna 1936 perustettiin Helsingin Ensi Koti -yhdistys varainhankintatehtäviin. Kokoonkutsujana oli sosialidemokraattien kansanedustaja Miina Sillanpää. Helsingin ensikotia rakennettiin suuren pulan vallitessa ja Sillanpään sanoin “kiihkeimpänä sota-aikana”. Harjakaisia vietettiin toukokuussa 1941. Jatkosodan alkaminen keskeytti työt hetkeksi. Talo valmistui kesäkuussa 1942.
Helsingin Ensi Kodin ensimmäisen tiilen muurasi 19.4.1941 Ensi Kodin puheenjohtaja Miina Sillanpää. Työväen Arkisto.
Helsingin ensikotiin oli tulijoita levottomina sota-vuosina enemmän kuin sinne oli mahdollista sijoittaa. Ensikodeille olikin suuri tarve. Aviottomien lasten määrä oli suuri ja yksinäisen työläisäidin taloudellinen turva oli olematon. Lue lasta odottavan yksinäisen äidin kirje vuodelta 1945 Miina Sillanpäälle. Ensikodit antoivat fyysistä ja henkistä turvaa sekä lasten- ja kodinhoidon opetusta. Ne tukivat myös äitejä oman lapsensa pitämisessä.
Kansan Elokuvan lyhytelokuva ensikodeista vuodelta 1948. Työväen perinne -Arbetartradition ry |
 Sillanpään luonnos kirjeestä amerikansuomalaisille noin vuosilta 1941-1943. Työväen Arkisto. |
Ensikoti-toimintaa haluttiin laajentaa ympäri Suomea. Miina Sillanpää kääntyi muun muassa kirjeitse amerikansuomalaisten puoleen rahalahjoitusten toivossa. Avustuspyynnöt tuottivat myös tulosta. Katso lista amerikansuomalaisista lahjoittajista. Ensi Kotien Liitto perustettiin vuonna 1945 ensikoteja ylläpitävien paikallisten yhdistysten yhdyssiteeksi. 1950-luvulla Suomessa toimi jo seitsemän ensikotia.
Helsingin Ensi Kodin johtokunta 1946. Vas: Selma Hiisivaara, Olga Tainio, Miina Sillanpää, Martta ja Aino Lehtokoski. Työväen Arkisto.
Tänä päivänä Ensi- ja turvakotien liitto auttaa edelleen turvattomissa oloissa olevia lapsia hyvän elämän alkuun. Toiminta on monimuotoista. Työtä tehdään nyt myös esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perheiden parissa.
Teksti: Marjaliisa Hentilä ja Iris Olavinen
Artikkelin arkistolähteitä:
Kuvat Arjenhistoriassa:
Helsingin Ensikoti kesällä 1942.
Helsingin Ensikodin peruskiven muuraus vuonna 1941.
Helsingin Ensikodin johtokunta vuonna 1946.
Työväen Arkisto:
Sosialidemokraattinen Naisliitto: pöytäkirja 12. edustajakokouksesta 28—31 p:nä toukokuuta 1929.
Miina Sillanpään henkilöarkisto:
Amerikansuomalaisten avustuslista vuodelta 1945.
Odottavan äidin 9.4.1945 lähettämä kirje Sillanpäälle.
Sillanpään avustuspyyntö amerikansuomalaisille.
Työväenperinne/Arbetartradition ry:
Kansan Elokuvan (myöh. Allotria Filmi) lyhytelokuva Ensi Koti vuodelta 1948.
Lisälukemista:
Aira Heinänen: Ensikodin kasvutarina 1942–2002. Helsingin ensikoti 60 vuotta. Helsingin ensikoti ry 2002.
Löydä lisää aineistoja:
Ensi- ja turvakodit Arjenhistoriassa