Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.
Hertta Kuusinen (1904–1974) oli sotien jälkeisessä Suomessa näkyvä vasemmistopoliitikko, joka vaikutti myös kansainvälisen politiikan kentällä. Hän toimi kommunistisessa liikkeessä sen maanalaisena kautena ja nousi suuren äänimäärän saattelemana eduskuntaan vuonna 1945 uunituoreen vasemmistolaisen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) listoilta.
Hertta Kuusinen (oik.) ja ensimmäinen aviomies Tuure Lehén (toinen oik.) vuonna 1924, jolloin syntyi myös poika Juri “Jurkka”. Kansan Arkisto.
Kuusinen vietti varhaislapsuutensa Luhangalla ja kävi koulua Helsingissä, kunnes 18-vuotiaana lähti isänsä jalanjäljissä Neuvosto-Venäjälle vuonna 1922. Sosialidemokraattisessa puolueessa vaikuttanut isä Otto Wille Kuusinen oli lähtenyt sisällissodan keskeltä keväällä 1918 Moskovaan ja jäi asumaan Neuvosto-Venäjälle lopulta pysyvästi. Hän oli mukana perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta (SKP), jonka toiminta kiellettiin Suomessa, ja loi uraa myös Neuvostoliiton Kommunistisessa Puolueessa.
Hertta Kuusinen työskenteli Neuvosto-Venäjällä ensiksi Kommunistisen Internationaalin (Kominternin) kirjastossa ja hankki kirjastonhoitajan tutkinnon. Hän liittyi SKP:een vuonna 1930 ja alkoi opiskella Lenin-koulussa muun muassa kansantaloutta, filosofiaa, sosialismin teoriaa ja työväenliikkeen historiaa. Saksassa Kuusinen vieraili vuosina 1932–1933 toimien fasismin vastaisessa liikkeessä. Kuusinen toimi opettajana Lenin-koulussa vuosina 1933–1934 ja opetti esimerkiksi “sifferi”-kirjoitusta eli koodikieltä, jonka avulla kommunistit pystyivät viestimään siellä, missä kommunistinen toiminta oli kiellettyä.
Kuusinen palasi Suomeen 1934 mutta hänet vangittiin pian syytettynä valtiopetoksen suunnittelusta. Vankila-aikoinaan hän kirjoitti, piirsi, opiskeli ja solmi suhteita muihin kommunisteihin, kuten kirjailija Elvi Sinervoon, jonka kanssa kävi filosofisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja kirjelappusten välityksellä. Hän kirjoitti vankilasta myös vuonna 1924 syntyneelle pojalleen Jurkalle, joka oli jäänyt Neuvostoliittoon sukulaisten luo. Jurkka kuoli vuonna 1942 traagisesti keuhkokuumeeseen. Pojan kuolemasta Kuusinen sai tietää vasta keväällä 1945.
Keskellä ministeri Kuusinen, ympärillä SKDL:n eduskuntaryhmä vuonna 1948. Kuvaaja Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.
Kuusisen piirros vankitoveri Kaisa Junttilasta 1940-luvulla. Kansan Arkisto.
Kuusinen vapautettiin vuonna 1939 mutta vangittiin uudelleen vuonna 1941. “Turvasäilössä” hän istui aina vuoden 1944 syyskuun lopulle asti. Saman kohtalon koki moni muukin kommunisti, joka vangittiin sodan aikana valtiollisena turvallisuusuhkana.
Vasemmiston nousu
Toisen maailmansodan päätyttyä liittoutuneiden voittoon poliittiset suhdanteet kääntyivät päälaelleen Suomessa: Kommunistinen puolue sai toimia nyt julkisesti. Vankiloissa istuneita kommunisteja siirtyikin suoraan valtakunnan politiikkaan vastaperustetun Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) listoilta. Vankilassa myös istunut Hertta Kuusisen kumppani Yrjö Leino valittiin jo välirauhan aikana marraskuussa 1944 SKDL:sta toiseksi sosiaaliministeriksi uuteen J.K. Paasikiven II hallitukseen. Vuoden 1945 ensimmäisissä vaaleissaan SKDL sai 49 edustajapaikkaa ja oli yksi hallituspuolueista. Hertta Kuusinen valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Samana vuonna Leino ja Kuusinen solmivat myös lyhyeksi jääneen avioliiton.
Mainosjuliste Pohjolan juhlista Oulussa elokuulta 1956. Kansan Arkisto
Hertta Kuusinen tapaa äitien ja lapsien lähetystön, joka kertoo mielipiteitään lapsilisäasiasta vuonna 1947. Kuusinen ja puolueensa SKDL oli hallituksessa mukana tekemässä lakimuutosta, jossa lapsilisät ulotettiin kaikkiin lapsiperheisiin vuonna 1948. Kuvaaja Yrjö Lintunen. Kansan Arkisto.
Hertta Kuusisen on kerrottu olleen taitava puhuja, neuvottelija ja väittelijä. Hän oli laajasti lukenut, kielitaitoinen (venäjän lisäksi, saksa, ranska, espanja ja englanti kuuluivat repertuaariin) ja luonteeltaan sosiaalinen verkostoituja. Kuusinen vaikutti paitsi puheillaan myös esimerkiksi Vapaa Sana -lehden pakinoitsijana. Kirjalliset ambitiot ulottuivat myös politiikan ulkopuolelle: vuonna 1952 hän julkaisi satukirjan “Ymmi ja hirvi”.
Suurelle yleisölle Kuusinen tuli tutuksi Yleisradion pääjohtajan Hella Wuolijoen lanseeraamasta viikoittaisesta Pienoisparlamentti-radio-ohjelmasta vuosina 1945–1949. Kuusisen luottamustoimiin kuului myös Yleisradion hallintoneuvoston jäsenyys. Hänen viimeinen elämänkumppaninsa 1950–1960-luvuilla löytyi kulttuurin saralta kommunistipiirien ulkopuolelta: Olavi Paavolainen oli kirjailija ja Yleisradion radioteatterin johtaja.
Kuusinen puhuu Latinalaisen Amerikan naisten II seminaarissa Chilessä lokakuussa 1972. Kansan Arkisto.
Hertta Kuusiselle oli tärkeää Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehittäminen. Usko sosialismiin säilyi läpi elämän vahvana: hän kuului Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan, oli SKP:n jäsen ja oli eduskuntatyössään keskeisesti vaikuttamassa Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen läpimenoon vuonna 1948. Kuusinen puhui usein miesten ja naisten tasa-arvon puolesta käsitellen paljon esimerkiksi samapalkkaisuuden kysymystä. Kuusinen totesi jo Leninin painottaneen, ettei tasa-arvo voi toteutua ilman naisten järjestäytymistä, ja heitä tulee olla myös valtion hallinnossa.
Kansanedustajana Hertta Kuusinen vaikutti vuosina 1945–1971 ja salkuttomana ministerinä vuonna 1948. Viimeisinä vuosinaan hän toimi puheenjohtajana vasemmistolaisessa ja naisasiaa ajaneessa Naisten Kansainvälisessä Demokraattisessa Liitossa. Kuusinen oli aktiivisesti viemässä läpi NKDL:n esitystä kansainvälisestä naisten vuodesta, jota vietettiin YK:n annettua siitä julistuksen (1972) vuonna 1975, vuosi Hertta Kuusisen kuoleman jälkeen.
Teksti: Iris Olavinen
Artikkelin arkistolähteet:
Kuvat Arjenhistoriassa:
Hertta Kuusinen ja Tuure Lehén vuonna 1924.
Kuusisen piirros vankitoveristaan Kaisa Junttilasta 1940-luvulla.
Kuusinen eduskuntaryhmänsä kanssa vuonna 1948.
Kuusinen tapaa äitien ja lasten lähetystön vuonna 1947.
Mainosjuliste Oulun Pohjolan juhlista vuodelta 1956.
Lisälukemista:
Köngäs, Heidi: Hertta. Otava, 2015.
Polttila, Brita: Hertta Kuusinen. Ihmisen tie. Tammi, 1975.
Kansan Arkiston nettinäyttely vuodelta 2004.
Katso ja kuuntele:
Hertta Kuusinen Ylen Elävässä Arkistossa
Pienoisparlamentissa keskustellaan varattomien nuorten opintorahastojen perustamisesta:
Varattomat nuoret opintielle pääsylipputuloilla 5.9.2014.
Hertta Kuusisen esittämä SKDL:n välikysymys Ahti Karjalaisen hallitukselle:
Karjalaisesta Suomen nuorin ministeri 21.11.2011.
Hertta Kuusinen esittää näkemyksiään yleislakosta:
Eduskunta pui yleislakkoa 31.12.2014.
Löydä lisää aineistoja:
Hertta Kuusisen henkilöarkisto Kansan Arkistossa (pääset Hertta Kuusisen henkilöarkiston sisältöluetteloon Kansan Arkiston nettisivujen planeetta-tietokannasta hakusanoilla: Kuusinen Hertta).