Naiset mukaan osuustoimintaan

Aikakauden yleistekstiin pääset tästä.

Naisten järjestäytyminen osuusliikkeessä juontaa juurensa Englantiin ja Osuustoimintanaisten killan perustamiseen jo vuonna 1883. Paikalliset naisaktiivit kannustivat naisia muodostamaan yhtenäisen rintaman, joka ajaisi kokonaisvaltaisesti naisten etuja ja pyrkisi parantamaan naisten yhteiskunnallista asemaa.

Myös Suomessa naisia yritettiin kannustaa mukaan osuustoimintaan jo 1900-luvun alusta lähtien. Osuustoiminnassa itse aktiivisesti mukana olleet naiset, kuten osuustoiminnan äidiksikin kutsuttu Hedvig Gebhard ja Miina Sillanpää yrittivät kannustaa naisia ottamaan osaa osuusliikkeen kehittämiseen tasa-arvoisempaan suuntaan. Moni muukin taho koki ongelmalliseksi sen, että osuuskauppojen jäsenistö koostui pelkästään miehistä, vaikka naiset tekivätkin suurimman osan kotitalouksien ostoksista. Huoli ei liittynyt niinkään sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuin kaupankäyntiin ja osuuskauppojen kehittämiseen – kun naisten näkemykset eivät olleet tiedossa osuuskauppaliikkeen johdossa, eivät tuotteetkaan menneet tarpeeksi hyvin kaupaksi.

Voiman Naiset mukaan -toimikunnan kokous v. 1956. Työväenmuseo Werstas.

Edistysmielisen osuustoimintasuuntauksen puolella 1920-luvulla alkanut, mutta hitaasti käynnistynyt Naiset Mukaan -toiminta oli 1950- ja 1960-luvuille tultaessa jo vilkasta. Osuuskauppoihin perustetut naistoimikunnat järjestivät paikkakunnillaan monenlaisia tilaisuuksia ja kursseja naisille, julkaisivat valistusmateriaalia kotitalouksien käyttöön ja pyrkivät aktivoimaan naisia osallistumaan myös omien osuuskauppojensa päätöksentekoon.

Erityisesti leivonta- ja käsityökurssit sekä erilaiset kilpailut olivat suosittuja. Naisia opetettiin myös säästeliäisyyteen. E-liikkeessä naisjäsenten määrä oli saatu paremmin kasvuun kuin SOK:n jäsenkunnassa, vaikka myös SOK:n osuuskaupoissa oli omia naistoimikuntia sekä 1960-luvulla hyväksytty, erityisesti naisille suunnattu kotitalousohjelma. Kuvassa NM-illanvietossa esiteltyjä mallikattauksia, joita naiset tutkiskelivat tarkkaavaisesti. Toimintaa mainostettiin myös lehdissä.

Naisia tutustumassa NM-illanvietossa esiteltyyn vappukattaukseen. Työväenmuseo Werstas.

Voiman Naiset mukaan -kurssin osallistujia ompelemassa Tampereella vuonna 1954. Työväenmuseo Werstas.

Osuusliike Voiman Naiset mukaan -esittelytilaisuus myymälässä vuonna 1962. Työväenmuseo Werstas.

Naistoimikunnat pyörivät aktiivisten naisten voimin. Viola Järvinen (os. Paananen) oli eräs pitkän uran edistysmielisen osuusliikkeen naistoiminnassa tehneistä. Järvinen aloitti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palveluksessa vuonna 1941, ja työskenteli E-liikkeessä eläkkeelle jäämiseensä saakka eli vuoteen 1976 asti. Viola Järvinen muun muassa ohjasi ompelu- ja kodinhoitokursseja, antoi naisille talousneuvontaa, ja vielä eläkepäivinäänkin hän kirjoitti keittokirjoja ja julkaisi lehdissä ruoanlaittoon liittyviä juttusarjoja. Werstaan kokoelmista löytyy myös Järvisen NM-toimintaan teetetty työtakki.

Werstaan kokoelmista löytyy useita Viola Järvisen osuustoimintauraan liittyviä esineitä aina rintamerkkikokoelmasta matkakameraan. Mielenkiintoinen yksittäinen poiminta on pieni puinen patsas, jonka naisten leirin leiripäällikkönä toiminut Järvinen sai lahjaksi Kainuun Osuusliikkeen Naiset Mukaan -toimikunnalta vuonna 1966. Patsas esittää mikrofoniin puhuvaa naishahmoa, ja on näin erittäin osuva lahja naiselle, joka teki uransa nimenomaan valistus- ja kasvatustyön parissa. Myös Werstaan kuvakokoelmassa on useita valokuvia, joissa Viola Järvinen esittelee kuluttajille uusia tuotteita, leikkaa kangasta ompeluneuvojan tehtävissä ja esittelee sekä maistattaa ruokia suurelle yleisölle.